keskiviikko 2. joulukuuta 2009

Minun vartaloni. Olenko siis velkaa kenelläkään? Jokainen solu minulle itsessäni kuuluu, minut erottaa ympäröivästä ilmasta läpinäkymätön pinta, joka kosketuksesta värähtää ja huokaa siliteltäessä - ihoni. Kuvittelin nuorempana aina, että yhdynnässä myös sielut koskettaisivat toisiaan, rakkaan ihmisen kanssa tuntisi olevansa yhtä, näkisi henkensä heijastuksen kumppaninsa kiihkeissä silmissä. Kieltämättä tuollainen haavekuva mielessäni asustaa yhä. Kummallista kyllä, mutta oltuani yhdynnässä erään sielultaan samankaltaisen ihmisolennon kanssa, olen tainnut menettää aikaisemmin tuntemani sielujen yhteyden kokonaan. Aivan kuin sieluni olisi loukkaantunut ruumini banaaliudesta, brutaalista, pinnallisesta ja pelkästään fyysisestä tahdosta, halusta. Halu on ruumiin tahto, tahto sielun halu. Yleensä minä vain tahdon, mutta huumavaan marraskuun aikana opettelin myös haluamaan ääneen. Sain mitä halusin, mutten sitä mitä tahdoin. Annoin ruumiini, mutta sieluni sulkeutui entisestään. Nyt olen hukkunut fyysisyyden lamaannuttavaan pintaliitoon, sielultani olen amputoitu, herkkyyteni karisi pois jättäen sydämeeni kivenkovia, sokeita tahtotiloja.

Marraskuussa opittua:

  • Rakastan humalatilaa. Silloin olen kevyt ja ihana, raikas, sydämellinen ja kiihkeä.
  • Maailman kaunein tatuointi on lehdetön puu, jonka juuret koskettivat sieluani hiljaa.
  • Tunnistan helposti miehessä feminiinisyyden.
  • Olen todella maskuliininen nainen, todella.
  • Olen vapaa ja riippumaton.
  • Vapaus ja riippumattomuus ovat tabuja tässä maailmassa.
  • Vapaudestani ja riippumattomuudestani huolimatta olen heidän (ympäröivä materia) mielestään velvollinen noudattamaan kirjoittamattomia lakeja, muun muassa sitä, ettei entisen poikaystävän kaverin kanssa mennä sänkyyn, vaikka hän olisi minunkin hyvä ystäväni.
  • Sisareni ei näe sittenkään. Meidän välissämme on kuilu nimeltään usko.
  • Olen rikkinäinen osittain siksi, etten lapsena antanut vanhempieni näyttää rakkauttaan; se kostautuu nyt. Liikutun opettajani nyppäistessä hiuksen hihastani, äitini harjatessa hiuksiani ja ystävieni kutsuessa minua lempinimillä.
  • Maailmani on mielteeni.
  • Välittömyys tuhoaa analyyttisuuteni, tuntuu kuin olisin myynyt ajattelutapani sulautuakseni ihmisiin.

Ei kommentteja: