lauantai 5. syyskuuta 2009

Anna minun huutaa
etten tukehdu itseeni
sillä tätä henkeä
on niin tuskattuvaa kantaa.

Vedän henkeä mutten osaa
luu murentui sirpaleiksi
myös tuon vaaleanpunaisuuden edessä
vaikka muu kauneudettomuus
sitä kuumesilmillään hämmästelee.

Mutta minun kuumeni
huipentuu uskottomuuteen,
päätä huimaa uskallus
mutta minun kuumeni
haukkookin henkeään
eikä se kiinni sitä saa
vaikka kuinka pyydystää
sellaisella pitsiverkolla
joihin hopeakaloja pyydetään.

Vedän henkeä
mutta saankin sinut
enkä minä halua
enkä minä rakasta
mutta henkeni kanssa
en osaa elää kaksistaan.

Ei kommentteja: