Vain myrskytuuli jää jäljelle, kun minun henkeni lähtee lentoon. Enkä minä pelkää, olen yksi noista pilvenhattaroista, ilma on ollut elementtini aina, minä kuulun ylhäälle - sieltä voin katsella alaspäin, pitää päätäni niin kumarassa kuin haluan, täällä maan pinnalla se nimittäin vaikeuttaa vähän: näen askelteni kulun, mutta ihmisistä silmiini heijastuvat vain jalat ja varjot. Ja minä odotan sitä päivää, jolloin näen vihdoin sen, mitä olen koko elämäni odottanut: toiset yhtä mustat varpaat, toisen mustavarjoisen. Tähän mennessä kaikki on ollut vain harmaata, siihen minua ei huiputeta mukaan - banaaliuteen siis; minä etsin viisi- ja puolisakaraista tähteä noiden miljardien viisi- ja kuusisakaraisten joukosta. Minun pyyteetön rakkauteni on omistettu tuolle puolikkaalle sakaralle, se on tekevä elämästäni täyden, se on satuttava ja pehmentävä, se on kiihottava ja lupaava, ja minäkin lupaan sille: tässä kämmenelläni saat levätä niin kauan kunnes heräät. Ja sinä aamuna auringon valo heijastuu sinusta silmiini, ja kasvoilleni kiipeää punasteleva valo, eikä mikään voi katkaista tuota sädettä, joka sinusta heijastuu suoraan silmiini - me olemme sidotut toisiimme, me kuulumme yhteen. Enkä milloinkaan laita tuota kämmentäni nyrkkiin, minä lupaan olla helisevä ja avoin elämäni jokaikisenä päivänä, ja hiljaa annan sinun olla vain puolikas, eikä se ole mikään vain, se on AINOASTAAN. Uniikki, ainutlaatuinen sinä olet puolikkaine sakaroinesi, eikä kukaan muu saa tarrattua sinusta kiinni; kukaan muu ei kauneuttasi nää, eivätkä muut ymmärrä, että sinä olet se täydellinen yksilö, tabula rasa, josta muut ovat jalostuneet joko vailinaisiksi tai liiallisiksi.

Täysikuu syöpyy lisää tänä yönä, minä kävelen varovasti kotiin, ettei kuu huku äärettömyyteen. Miten minä muuten tunnistaisin sinut pimeältä taivaalta? Mitä hulluutta! Itsehän sinä loistat, tähti olet. Kuu vain peilaa, ei se anna valoa; se valehtelee ja huijaa, imee katsettani jotta jäisin pimeässä auton alle; pelottelee, etten saa unta ja heikkoina hetkinä saa kaksi ihmistä sekaantumaan mystiikkaan...